Elias Hakalehto, PhD, apulaisprof.
Mikrobiologi, biotekniikan asiantuntija
Toimitusjohtaja ja keksijä, Finnoflag Oy, Kuopio, Suomi (1993-)
Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan ympäristöjaoston perustaja (1983).
Lontoon yliopistokollegion opiskelija (biokemiallinen tekniikka), Yhdistynyt kuningaskunta.
Varapuheenjohtaja (Eurooppa ja Afrikka), Kansainvälinen ympäristöindikaattoriyhdistys ry.
Lifetime Fellow Member, International Society of Development and Sustainability (Japani).
(Julkaistu 19. maaliskuuta 2024)
Kuivuus on yksi maataloustuotannon rajoittavimmista olosuhteista. Se vie jopa ravinteikkaiden maiden hedelmällisyyden. Kuivuus johtaa eroosioon, elintarvikekriiseihin sekä sosiaalisiin ja poliittisiin ongelmiin. Nykyaikana nälänhätää aiheuttaa elinkeinojemme lähteiden tuhoutuminen ja kuivuminen. Se voi johtaa odottamattomiin seurauksiin sekä paikallisesti että maailmanlaajuisesti. Mikrobit tarjoavat ratkaisuja.
Veden puutteen lisäksi muutkin tekijät vaikuttavat kielteisesti elinehtoihimme. Maaperän kestävyyden osalta tämä liittyy joidenkin tai kaikkien ravinteiden puutteeseen, fysikaalis-kemiallisten rakenteiden tuhoutumiseen, happamoitumiseen, joka johtuu keinotekoisen kastelun liiallisesta ja pitkäaikaisesta käytöstä, kemikaalien liikakäytöstä, saastumisesta, haitallisesta laskeumasta, monokulttuureista ja viimeisenä mutta ei vähäisimpänä mikrobiologisesta epätasapainosta.
Koska ilman maataloutta ei yleensä ole merkittävää inhimillistä kulttuuria, on mahdollista löytää myös muita hyvinvointimme perusteita. Korkeassa pohjoisessa on mahdollista harjoittaa kalastusta jään alla, lasin alla tai sisätiloissa tapahtuvaa viljelyä. Vastaavasti eteläisellä pallonpuoliskolla on käytännöllistä kasvattaa fotosynteettisiä leviä altaissa. Tämä lähestymistapa pätee kuitenkin myös arktisella alueella, koska auringonvaloa on siellä kesäisin runsaasti 24 tuntia. Näin voidaan valmistaa elintarvikkeiden tai rehun lisäksi myös kemikaaleja, kosmetiikkaa, lääkeaineita ja lukuisia muita tuotteita.
Järvien, jokien ja merien orgaaniset tai epäorgaaniset sedimentit voivat olla arvokkaita orgaanisen aineksen lähteitä. Me Finnoflag Oy:ssä työskentelemme EU:n rahoittamassa "Bioresque"-hankkeessa Sinisen biotalouden CircInWater-alustalla. Mikro-organismit voisivat tarjota arvokkaita työkaluja uudelle teollisuudelle. Katso Hakalehto, E. ja Humppi, T. artikkeli "Mitä biokatalyysi tarjoaa vihreälle teollisuudelle ja kaupunkisuunnittelulle?" Maintworld-lehdessä 4/2024. Mikrobeja voitaisiin käyttää myrkyllisten yhdisteiden, kuten raskasmetallien tai takautuvien aineiden, poistamiseen tai aineiden konsentrointiin uudelleenkäyttöä varten. Tämä koskee myös arvokkaita mineraaleja ja niiden kiertoa. Ja ympäristöterveyteen ja -turvallisuuteen. Lisäksi voisimme löytää uusia keinoja maaperän parantamiseen, orgaaniseen lannoitukseen tai energiaratkaisuihin.
Kaikessa ennakoitavissa olevassa kehityksessä, jos vain ihmisyhteiskuntamme eivät tuhoa mahdollisuuksiaan politisoimalla sisällöllisesti puhtaita tai yhteisesti rakentavia tavoitteita, tämä mikrobiologinen näkökulma elintarviketuotantoon ja ympäristön kestävyyteen voisi hyödyttää kaikkia kansakuntia.
Tällainen positiivisten tulosten ei-toivottu leviäminen voi johtaa yllättävään kriisiin, kuten pandemiavirusten leviämiseen, kun lepakot menettävät paikkansa, luonnonkatastrofeihin tai keinotekoisiin katastrofeihin, jotka aiheuttavat väestön siirtymistä, uusiin kansanterveysongelmiin, sietämättömään nälänhätään tai psyykkiseen stressiin suurkaupungeissa ja niiden esikaupunkialueilla. Jos syiden ja seurausten lait unohdetaan tietoisesti tai vahingossa, se johtaa kaoottisiin kohtauksiin. Siksi meidän on varauduttava nopeisiin toimiin näiden nykyaikaisen elämäntavan ja puhkeavien tapahtumien aiheuttamien sairauksien vastapainoksi.
Aavikon kuivien olosuhteiden mukaisesti lumikenttien pinnoilla ei juuri ole kasveja tai eläimiä. Tundran tai hiekkamyrskyjen runteleman Saharan tai muiden aavikoiden ylimpien kerrosten alta on kuitenkin löydettävissä enemmän elämää. Kovia olosuhteita eristää lumi tai pintamaapeite. Aavikon maaperässä mikrobiomit ovat yhtä monipuolisia kuin sademetsän maaperässä. Osittain se on lepotilassa molemmissa tapauksissa. Myös extremofiilit löytävät paikkansa, mutta kaikki nämä pienet biosfäärin osatekijät helpottavat elämää vaativissa olosuhteissa, joissa mikrobien elämä on ratkaisevan tärkeää muiden eliöiden kukoistukselle tai niiden säilymiselle. Pohjoisessa ilmastossa alhaiset lämpötilat rajoittavat monien tautien leviämistä talven aikana ja pitävät kiertokulun tasapainossa maapallon kehyksessä.
On todellakin onneksi mikrobipopulaatiot, -yhteisöt ja -ekosysteemit ovat kasvien juurilla ja kaikkien ekosysteemien kiertokulun takana. Ne saavat pyörät pyörimään ja suojelevat elämää maapallolla. Muuten ravinteet eivät löytäisi hyödyllisiä kohteita ekosysteemeissä, mikä heikentäisi niiden kykyä selviytyä katastrofeista. Siksi mikrobiologinen tutkimus ja prosessien kehittäminen ovat kiireellisiä välttämättömyyksiä selviytymiselle tässä maailmassa, jossa on äkillisiä, mutta usein pitkäaikaisia ja usein ennalta arvaamattomia uhkia. Meidän pitäisi todella ymmärtää elävää alustaa. Älkää kysykö mullistusten tai katastrofien sattuessa, miksi emme olleet hereillä ja miksi emme etsineet aktiivisesti ratkaisuja etukäteen? Mikro-organismien erämaa olisi voinut siivota sotkun.
