Elias Hakalehto, PhD, apulaisprof.
Mikrobiologi, biotekniikan asiantuntija
Toimitusjohtaja ja keksijä, Finnoflag Oy, Kuopio, Suomi (1993-)
Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan ympäristöjaoston perustaja (1983).
Lontoon yliopistokollegion opiskelija (biokemiallinen tekniikka), Yhdistynyt kuningaskunta.
Varapuheenjohtaja (Eurooppa ja Afrikka), Kansainvälinen ympäristöindikaattoriyhdistys ry.
Lifetime Fellow Member, International Society of Development and Sustainability (Japani).
(Julkaistu 6. kesäkuuta 2024)
Elämme nyt aikoja, jolloin aiemmin monimutkaisilta näyttäneet asiat näyttävät muuttuvan yksinkertaisemmiksi ja helpommin ajateltaviksi. Tämä "takaisin perusasioihin" -horisontti käsittää aiemmin mainitut kolme "kulttuuria", nimittäin
1. "kulttuuri" on ihmisyhteisöjen sivistyneen toiminnan yläkäsite,
2. "maatalous" on ihmiselämän, terveyden ja ravitsemuksen perusylläpito,
ja
3. "mikrobiviljely" on mikrobien valtakunnan segmentti tai sektori, joka tarjoaa eloonjäämisen mosaiikin erilaisille ekosysteemeille. Tämä on usein näkymätön voimannäyttö, jolla on näkyvimmät seuraukset ja jolla voitaisiin ratkaista monia ihmiskunnan ongelmia.
Historia on kulttuuriemme, niistä tiedetyn, vallitsevien asiakirjojen ja kollektiivisten muistojen kirjattu muistiinpanovihko. Näin saadun kuvan on silti oltava täydellinen kuva menneisyyden tapahtumista ja kehityksestä. Historia on kuitenkin olennainen osa tulkittaessa niitä jälkiä, joita ihmiskuntamme on jättänyt maapallolle.
Lisäksi saman maapallon odotetaan ylläpitävän elinkeinojamme tällä planeetalla, joka perustuu fotosynteesin keräämään aurinkoenergiaan, joka on ekosysteemien ravintoketjujen lähtökohta, jossa mikrobit harjoittavat jättimäistä kierrätystaloutta. Aineet kiertävät, ja hiljainen tieto leviää. Myös veden ja ilmakehän peruskaasujen ilmastollinen täydennys on elintärkeää.
Kasvien, eläinten ja mikrobien muodostama kolmio on siis elävien olentojen voimanlähde tai turbiini.
Mikrobit helpottavat edellä mainittuja syklejä. Niiden sekaviljelmät maaperässä, vesisedimenteissä, kasveissa ja eläimissä ylläpitävät ekologista tasapainoa mikrokosmoksissa ja ekosysteemeissä. Mikro-organismit ovat myös elintärkeitä tekijöitä terveydellemme. Tiedemiehinä olemme hukkua samanaikaisten ja vuorovaikutteisten reaktioiden, muuttujien ja vaikutusten paljouteen.
Mikrobimaailman valtava monimuotoisuus tarjoaa myös keinon puhdistaa ympäristöä ja luoda uusia, tehokkaampia ja kestävämpiä teollisuudenaloja. Olemme käyttäneet vain pienen osan näistä resursseista.
Yksiselitteisesti on olemassa tie, joka voi johtaa meidät horisontin taakse, jos ahneus ja vallanhimo eivät tuhoa tätä vaihtoehtoa. Mutta jopa tässä kaikkein epätoivotuimmassa ja valitettavimmassa tapauksessa mikrobit voisivat tarjota parantavan potentiaalinsa maaperälle, vedelle, ilmalle, biosfäärille ja ihmisille.
Nyt tarvitaan unelmoijia, mutta myös konkreettisia toimia odotetaan. Juuri tällä hetkellä yksilöllisten päätöstemme merkitys on kaikkein etusijalla. Ne ovat perusteltuja inhimillisten kulttuurien ja sivilisaatioiden, maatalouden ja elintarviketurvan, mikrobiverkostojen ja luonnon tasapainon ylläpitämisen tasolla.
