Rantaviivan ääriviivat - Aika ja ajaton historia

Elias Hakalehto,PhD, Adj. Prof.

Mikrobiologi, biotekniikan asiantuntija

Toimitusjohtaja ja keksijä, Finnoflag Oy, Kuopio, Suomi (1993- )

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan ympäristöjaoston perustaja (1983).

Lontoon yliopistokollegion opiskelija (biokemiallinen tekniikka), Yhdistynyt kuningaskunta.

Varapuheenjohtaja (Eurooppa ja Afrikka), Kansainvälinen ympäristöindikaattorien yhdistys (International Society of Environmental Indicators)

Lifetime Fellow Member, International Society of Development and Sustainability (Japani).

(Julkaistu 8. syyskuuta 2023)

Kuva: Shetlandinsaaret

Kun Robinson Crusoe ajautui avomerelle ja aution saarensa rannoille, hän vaelsi ja keräsi elantonsa jonkin aikaa lähellä merta, joka oli vienyt hänet uuteen kotiinsa haaksirikkoutuneena (Daniel Defoe: The Life and Strange Surprizing Adventures of Robinson Crusoe. William Taylor, Lontoo, 1719). Hän ei todennäköisesti tiennyt teoreettisesti "reunavaikutuksesta", mutta hyödynsi sitä täysin. Lisäksi hän oli yksinäinen selviytyjä ilman seuraa, kunnes hän tapasi paikallisen kanssaihmisen, jonka nimi oli "Perjantai" ja jonka kanssa hän ystävystyi heidän tapaamispäivänsä mukaan.

Sisämaan vuoret ja sademetsät olivat tämän maailmankirjallisuuden mestariteoksen taustakohtauksia tai näyttämöitä. - Vastaavasti kaikki elinympäristöjen tai ekosysteemien väliset rajat suosivat monipuolisempaa elämää, sillä yksilöt voivat hyödyntää sekä molempien sfäärien että vähitellen muuttuvien tai asteittain vaihtuvien välimaastojen resursseja.

Mikrobit "tuntevat" tämän luonnollisessa ympäristössä elämisen järjestyksen luonnostaan. Tai vaistomaisesti, se on niiden geeneissä ja erittäin olentojen etsiä itselleen sopivinta markkinarakoa. Näin ollen niiden yhteisöt ovat vaiheiden välisiä rikkaimpia ja monipuolisimpia. - Siksi ylikasvu (solumäärissä) johtaa usein uusien elinympäristöjen tai "horisonttien" etsimiseen. Tällöin ne saattavat irrottaa fimbrioihin tai muihin solun uloimpiin organelleihin perustuvia ankkurointimekanismejaan. Näin ne pääsevät irti "navigoimaan" uusiin kiinnittymispaikkoihin.

Liikkuvilla bakteereilla on yhdistetty anturijärjestelmä ja menetelmä solujen liikkeellepanoa varten niiden pinnalta lähtevien lippulaaristen putkirakenteiden avulla. Nämä rakenteet voivat liikkua joko myötä- tai vastapäivään solujen liikkeiden helpottamiseksi. Koska ne pystyvät havaitsemaan kaltevuudet, tämä liike johtaa ne suotuisiin olosuhteisiin tai pois vähemmän suotuisista olosuhteista. Ne havaitsevat antureidensa avulla kiinnostavien parametrien muutokset. Lippulangat muuttavat pyörimismenetelmäänsä tai aistivat, kun gradientti osoittaa ei-toivottuun suuntaan. Tämän seurauksena solut tekevät mielivaltaisen 90 asteen käännöksen ja toistavat tämän, kunnes bakteerit löytävät esimerkiksi haluamansa ravintoaineen suurimmat pitoisuudet.

Mutta haaksirikon jälkeen Robinson Crusoe ei voinut tehdä päätöksiä, vaan tuulet ja merivirrat määräsivät, minne aallot hänet veisivät. - Ihmiskuntana ajelehdimme myös biologisesti ja sosiaalisesti globaalien vaikutusten merellä tässä makrotasolla. Nämä vaikutukset ovat kasautuneet ja kiihtyneet. Mutta ne liittyvät toisiinsa. Demokraattisessa poliittisessa järjestelmässä on melko tavallista, että suunta vaihtuu tai vallanpitäjät vaihtuvat vaalien jälkeen. "Robinson Crusoen" ensimmäisessä versiossa (luvut 19 ja 20) Defoe kirjoitti sankarinsa ylittävän Pyreneiden vuoriston talviolosuhteissa ja taistelevan 300 sutta vastaan (ks. myös alla oleva kuva, Pieni paimenen navetta Espanjan Pyreneillä ei kaukana Ainsasta).

Mielenkiintoisinta on, että voimme päätellä, että mikä tahansa suunnanmuutos bakteerien ja muiden mikrobien näkymättömässä maailmassa mikrokosmoksessa vaikuttaa niiden hyvin pieneen tai "mikroskooppiseen" osaan globaalin ekosysteemin kehityksestä. Jos mikrobeilla olisi ihmisen aistit, kuten näkö ja sisäinen tietoisuus, ne voisivat nähdä ja tietää suunnan. Mutta ne ovat täysin riippuvaisia satunnaistetuista sisäänrakennetuista kompasseistaan ja niiden antamista ohjeista molekulaarisista hihnapyöristä ja hammaspyöristä koostuville lippulaivamekanismeille, jotka ohjaavat ja liikuttavat niitä. - Villeimmässä mielikuvituksessa (mutta luultavasti varsin realistisesti) myriadit liikkuvat bakteerit määrittelevät kapeikoissaan ja ekosysteemeissään yllättävän suuressa määrin makroskooppisten ekosysteemien kulun tässä maailmassa.

Historiamme aikana on ollut lukuisia tapauksia, joissa olosuhteet ovat pakottaneet ihmisryhmän tai jopa kokonaisia kansakuntia laskemaan purjeet tai muulla tavoin aloittamaan jonkin todellisen tai kuvitellun erämaan ylittämisen. He ovat pakanneet tavaransa löytääkseen uuden kotipaikan. Viikingit käyttivät navigointiin "aurinkokiviä". Jotkin esimerkiksi Islannissa sijaitseviin kallioihin kaiverretut todisteet viittaavat siihen, että viikingit ja useat Euroopan kuninkaalliset) olivat peräisin Pohjois-Euroopan kvensseistä (tai Qweneistä). Roomalainen historioitsija Tacitus (vuonna 98) kirjoitti Sitoneista, joilla oli naisia hallitsijoina tuossa Euroopassa. Adam Bremeniläinen (1075) kirjoitti Terra feminarumista ("naisten maa"). Siinä kerrottiin, että vuonna 890 jKr. kven-seikkailija purjehti pitkin Britannian rannikkoa Orkneysaarilta Etelä-Englannissa ja tapasi Alfred Suuren w, Englannin ensimmäisen saksilaisen kuninkaan. Kun vierailija kertoi Kvenlandista (tai Qwenlandista), pohjoisessa sijaitsevasta maasta, jossa monet johtajat olivat naisia, tämä sai kuningas Alfredin käyttämään englannin kielessä uutta sanaa "queen". Monet tutkijat uskovat, että Kvenlandin otti haltuunsa Länsi-Suomen kven-kansa, joka kuljetti 12 metriä pitkät veneensä Keski-Ruotsin halki Norjan Trondheimin alueelle noin vuonna 350. Joidenkin geneettisten analyysien mukaan monilla kuuluisilla viikinkipäälliköillä, kuten Tanskan Erik Punaisella ja Rollolla, oli kven-geenejä, samoin kuin Wilhelm Valloittajalla ja Skotlannin Robert Brucella. 

Elämme ajan ja avaruuden risteyksessä, niin usein uskotaan. Vaikuttaminen ympäröiviin olosuhteisiin vie oletettavasti aikaa ennen kuin se ilmenee. Mikroskooppisessa mittakaavassa asia ei kuitenkaan välttämättä ole näin. Mikrobit reagoivat "hetkessä" kaikkiin muutoksiin. Siinä mielessä mikään menneisyyden vaikutus ei katoa merkityksettömyyteen, vaan sillä on mitattavissa oleva vaikutus nykyiseen tilanteeseen tai ekosysteemiin. Vaatii vain oivaltavuutta tallentaa värähtelyt. 

Ihmisten liikkuminen johtuu usein siitä, että he etsivät parempia paikkoja elantonsa ylläpitämiseen. Meille annetulla maailmanlaajuisella retkellä meidän ihmisten on suhteellisen helppo jättää huomiotta tai jättää huomiotta eläimet tai kasvit (tai maatalous) ja niiden tosiasiallinen panos jokapäiväiseen elämäämme. Tämän panoksen lisäksi ne ovat kosketuspintamme toimiviin ekosysteemeihin. Nämä näkökohdat jätetään usein huomiotta teknokraattisessa ja itsekeskeisessä elämänkäsityksessämme. Lisäksi vielä keskeisemmässä asemassa ovat sekä hyvät että pahat mikro-organismit. Ne ovat usein muokanneet yksilöllistä elämäämme ja yhteisöjämme sekä lyhytnäköisesti että pidemmällä aikavälillä.

Biosfääri on määritelty ja kaikki sen osat yhdessä, ja voimat ohjaavat meitä pakottavasti siitä, mistä tai milloin veneemme irrottaa maata takanamme. Olemme enemmän tai vähemmän elämämme Robinson Crusoe. Mitä yksinäisempiä olemme, sitä vähemmän kunnioitamme kanssaihmisiämme tai -olentojamme tai jopa yhteiskuntiemme demokraattisia periaatteita. Pidä tämä mielessäsi, kun tapaat "perjantaisi" seuraavaksi.

Kuva: Vicente Serra.

Selaa alkuun